maanantai 29. heinäkuuta 2013

SUMMER NIGHTS

Rakastan kesäöitä. Jos talvella yön pimeys pelottaa, kesällä ei. Yöllä voi tuntea olevansa vapaa. Voi istua ja katsoa maisemia, olla vain hiljaa. Voi kävellä ilman kenkiä asfaltilla, joka ei ole viileä. Kesäyönä mahdottomatkin ideat tuntuu mahdollisilta, mahdottomat unelmatkin mahdollisilta.
 Yhtenä yönä pyöräilin kotiin, ja olin jäässä. Heinäkuu, villapaita ja nahkatakki. Oikeasti. Ei pystynyt sanomaan, että se olisi kesäyö.


Lämpimät kesäyöt on parhaita. Monena kesäyönä ollaan vain ajeltu parhaiden kavereiden kanssa ympäriinsä. Ollaan juteltu, kuunneltu musiikkia, oltu vain. Oon tuijotellut ikkunasta ohi vilahtavia maisemia, ja miettinyt kuinka kaunis koti mulla on. Kodilla tarkoitan kaikkea, ylipäätään koko meidän isänmaatamme. Se on todella kaunis. Se saa mut miettimään lähtöä, joka tulee lähemmäksi jokaikinen päivä. 28 päivää. Sen verran on jäljellä kesäöitä Suomessa tänä kesänä. Se saa mut miettimään, miksi haluan jättää taakseni jotain näin tavattoman kaunista. Ehkä siksi, että voin löytää edestäni myös jotain todella kaunista. Eri tavalla kaunista.


Ei kaikki kesäyöt ole lämpimiä ja valoisia. Joinain öinä oon vain maannut sängyssä, ja kuunnellut kuin sade ropisee kattoon. Se kuulostaa kauniilta. Oon miettinyt mun elämää, mun tulevaa elämää, josta en tiedä yhtään mitään. Eikä se oikeastaan edes haittaa. Oon valmis ottamaan kaiken vastaan, niin positiivisen kuin negatiivisenkin. Kun en tiedä mistään mitään, en osaa myöskään ladata ennakko-oletuksia.

Mulla on takana tältä kesältä ihania kesäöitä. On lämpimiä ja kauniita, on myös sateisia ja ahdistavia. Odotan innolla, mitä saan jäljellä olevista irti. Ainakin ihania muistoja, joita kannan mukanani, minne tahansa menenkin. Eikä Suomi ole suinkaan ainut paikka, missä on kesäöitä. Täällä ne vaan ovat todella paljon kauniimpia kuin muualla. Mutta tuo mielipide onkin katsottu sinivalkoisten lasien läpi. Silti, rakastan kesäöitä, sinivalkoisia tai ei.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti