AIKATAULUA JA OPISKELUA

Mulla on meneillään aika intensiivinen viikonloppu opiskelun parissa, joten ajattelin, että voisin hyvin näpytellä teillekin muutaman sanan opiskelusta, siitä mikä merkitys sillä on mun elämässä ja miten se toimii täällä UWC-maailmassa. Haluan kuitenkin painottaa, että tämä on mun oma henkilökohtainen näkemys, eikä sillä ole mitään tekemistä kenenkään toisen kokemuksen kanssa. Jokaisella on omat prioriteetit, jokaisella omannäköisensä kokemus, mutta tämä avatkoon vähän mun kokemusta.

Oma normaali viikonpäiväni sujuu suurimmilta osilta näin, toki jokainen päivä tulee eteen jotain ylläreitä, mutta perus kaava on tämä, ja kellonajat ovat suuntaa antavia:
06.00 tai 06.40 herätys (riippuu päivästä kumpi kellonaika)
07.00-07.40 aamupala, yleensä historian kirjan kanssa
08.00-13.15 oppitunteja, mulla on joka päivä vähintään yks hypäri jonka yleensä käytän juoden kahvia ja opiskellen
13.15 lounas
14.00 kotiläksyjä
17.00-19.00 aktiviteetteja
19.00 illallinen
20.00 aktiviteetti/opiskelua
21.00-23.00 opiskelua/sosialisoitumista
23.00 nukkumaan

Eli kuten tästä "aikataulusta" saattaa huomata, opiskelua kertyy joka päivä ihan kiitettävä määrä. Luultavasti moni ihminen siellä ruudun toisella puolella pyörittelee päätänsä mun aikataululle ja rutiineille, mutta ne on mulle erittäin tärkeitä, ja ne on osa omaa UWC-kokemustani. Viime vuonna kokeilin elää hieman aikatauluvapaampaa elämää, ja se vain pahensi aikaansaamattomuuttani ja arvosanoja. Joten tänä vuonna päätin, että palaan takaisin siihen, miten toimin itse parhaiten. En ikinä pakota itseäni noudattamaan tuota kaavaa, vaan jos tulee eteen jotain muuta kuten teehetki uuden tuttavuuden kanssa tai venynyt pitsaillallinen, ne menee yleensä aina opiskelujen edelle.

Aikaansaamattomuus on yleinen pahe UWC-maailmassa. Ainakin täällä Italiassa on ihan yleistä, että opiskelijat viivyttelee läksyjen tekemistä niin pitkään, että lopulta päätyvät tekemään läksyt yön viimeisimpinä tunteina ja seuraavana aamuna ne samat oppilaat nukkuvat oppitunneilla, ja iltapäivällä ennen aktiviteetteja. Viivyttelemistäkin on kuitenkin monenlaista, ja jos sen käyttää johonkin millä on oikeasti merkitystä, se on todellakin okei ja tarpeellistakin. Kävin just eilen tästä keskustelun ystäväni kanssa, että yleisesti ottaen tämä nähdään "normaalina UWC-kokemuksena". Mutta toisaalta, kyllä minun ja tämän samaisen ystävän kokemukset ovat ihan yhtä arvokkaita, vaikka saadaankin nukuttua tarpeeksi yön aikana.

Ajankäyttö on siis täällä todella tärkeää, sillä elämä on niin hektistä. Musta itsestäni vain tuntuu, että tämä on mulle ainoa oikea tapa toimia. Se ei ole oikea kaikille, eikä tarvikaan olla. Mutta ilman minkäänlaista aikataulua palauttaisin luultavasti kaikki tehtävät myöhässä, ja unohtaisin tehdä puolet niistä. Tähän mennessä tämän todella hektisen kolmannen lukukauden aikana olen tehnyt suurimman osan töistäni niin, että ne ovat valmiita päivä pari ennen deadlinea. Näin säästyy pahimmalta stressiltä, ja luultavasti tuloskin on parempi.

Mitä tulee opiskeluun, olen aika radikaalisti muuttanut opiskelutapaani viime vuodesta. Siinä missä vuosi sitten saatoin opiskella kokeeseen tunnin edellisenä iltana, tänä vuonna aloitan useamman päivän aiemmin, jotta viimeisenä iltana voin vaan kertailla. Ja tulokset puhuvat puolestaan... Mutta toisaalta, en kadu sitä, etten viime vuonna panostanut niin paljon opiskelemiseen, koska viime vuonna keskityttiin enemmän hauskanpitoon, ja ei tänne pelkästään opiskelemaan tultu, ei todellakaan. On pakko jättää aikaa myös rentoutumiselle, liikkumiselle ja spontaaneille päähänpistoille, ja niissä tapauksissa ei paljon aikataulua mietitä. Olen myös yleensä jättänyt perjantain pelkästään rentoutumiselle ja laiskottelemiselle, että saa vähän virtaa viikonloppuun. Sen iltapäivän ja illan aikana saan tehdä mitä haluan, oli se sitten lenkkeilyä, sosialisoitumista, Triesteen menemistä tai sängyllä makoilua ja musiikin kuuntelemista.

Tänä viikonloppuna mun on tarkoitus viimeistellä mun Extended Essay, koska sen deadline on puolentoistaviikon päästä, sekä aloittaa ja saada hyvään alkuun ensimmäinen luonnos mun ToK esseestä, jonka deadline on ensi perjantaina. Eli ensi viikon voin hyvällä omallatunnolla keskittyä ToK esseeseen, kun EE on jo valmis (toivottavasti). Mulla on tiedossa myös yksi tärkeä koe, joten aion myös alkaa opiskelemaan siihen, jotta ensi viikolla ei olisi niin kiire. Keskiviikoksi meidän pitää lukea yksi kirja, ja senkin kanssa olen loppusuoralla, jottei tiistai-iltana tulisi paniikkia.

Opiskelu on tärkeä osa UWC-kokemusta, mutta se ei ole koko kokemus. Itselleni sillä on merkitystä siksi, että haluan osoittaa itselleni, että pystyn mihin tahansa, jos olen valmis tekemään tarpeeksi töitä. Sillä on myös merkitystä siksi, että koko elämäni ajan olen opiskellut ahkerasti tähtäimenäni hyvät loppuarvosanat, joten nyt en halua enää antaa periksi. Yksi syy on myös se, että pidän opiskelusta. Tykkään kirjoittaa muistiinpanoja, alleviivata, lukea kirjoja ja etsiä tietoa. Syys siihen, miksi opiskelen "kunnolla", enkä vain hutaise läksyjä ja muistiinpanoja vaan kirjoitan ne huolella ja yksityiskohtaisesti on se, että uskon iskän aikanaan kertomaan lauseeseen "siten pelaat miten harjoittelet". Eli tässä tapauksessa, kun teen läksyt ja muistiinpanot yksityiskohtia myöten, pystyn hyödyntämään ne myös loppukokeissa, enkä menetä pisteitä sen takia, että olen tottunut huolimattomuuteen.

Mutta koska tämän postauksen perusteella luulette, etten tee muuta kuin opiskelen, kerron myös mitä muuta aion tehdä tänä viikonloppuna. Tänään meillä on open mic, joka tarkoittaa siis sitä, että kokoonnutaan yhteen, ja illan aikana kuka tahansa voi mennä ja laulaa tai soittaa tai lausua runoja yms, joten olen ehdottomasti menossa yleisöön. Sitä ennen ajateltiin syödä pitsaa illalliseksi. Open mic jälkeen on Mickey's, eli ihmiset ovat menossa tanssimaan, ja itse menen sinne, jos on fiilistä mennä. Huomenna on Gender and Sexuality group ja katsotaan siellä elokuva, mutta muita suunnitelmia ei ole vielä.

Mutta nyt siis tuumasta toimeen ja EE:n pariin, rentouttavaa viikonloppua kaikille! :)