Isoisä, ukki, vaari, pappa. Kaikki niin kauniita sanoja. Mä en voi ikinä kuvailla sanoilla sitä, kuinka paljon kaikkea mun papat on mulle antanut. Molemmat.
Toisesta papasta mulla on valitettavasti muistoja vain lapsuudesta. Ja suurin osa niistäkin mitä muistan, on tosi hataria muistikuvia. Loput onkin sitten tarinoita, jotka olen kuullut muilta. Ja niitähän riittää. Mä en mitään muuta toivo, kuin että oisit nähnyt muutakin, kun vaan mun ensimmäiset vuodet. Mitään muuta en niin paljon toivo, kuin että oisin sulle tietyt jutut voinut kertoa. Oisin halunnut kertoa sulle, kun pääsin ensimmäisen kerran oppilaskunnanvaltuustoon. Kun pääsin aluejoukkueeseen, kun musta tuli nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Ennen kaikkea, kun muutin elämäni tänä vuonna niiiiin monella tapaa. Mutta mä uskon, että sä näet kaikki sieltä taivaasta.
"You gave me your heart
I'll never lose that part
I think you hear me
I think you're right here
That's why I have no fear"
Mun molemmat papat edustaa siis mulle tärkeitä asioita; vakautta, ahkeruutta, juuria, perinteitä. Sankaruutta.
With love,
Tiia
10.11.2013
With love,
Tiia
10.11.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti